Lumien sulaessa

on aika laitella kylmempien talvikausien vaatteita jo pois. Ei kokonaan pois, vaan varastoon ja laatikkoon. Ei kirppislaatikkoon, vaan säilytyslaatikkoon sillä näillä vaatteilla on mittaamaton tunnearvo. En aio edes yrittää väittää, että yksikään kuvien villaisista olisi omien käsieni tuotetta, vaan hyvin taitavien neulojien upeita villavaatteita jokaiselle lapsellemme. En voisi kiitollisempi olla näistä taidolla tehdyistä, kertakaikkisen ihanista lämpivistä joita mieheni mummon sisko ja ihana äitini on neulonut tarpeen mukaan pyytämättä ja pyyteettömästi. Tämä blogi tälläkertaa on kunnianosoitus heille.