sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Ex tempore - pipo


Melkein vartissa valmista, seuraa yksinkertaisia ja helppoja ohjeita! ;)

Vaihe 1. Saa leppoisan sunnuntaipäivän ratoksi inspiraatio ruveta siivoamaan ja järjestelemään kangasvalikoimaasi. Inspiraation saaminen voi olla hankalaa ja tuskalllista mutta älä nujerru sen alle. Odottele rauhassa sopivaa päivää milloin se tuntuisi iskevän, älä lannistu jos aikaa kuluu puolikin vuotta. Niinkuin minulla. Inspiraatiota odotellessa sinulla on aikaa hankkia kangasvalikoima jollei sinulla jo ole.  

Vaihe 2. Löydä ensimmäisen viiden siivousminuutin aikana nurkkaan ahdettu kangaspalanen. Kangas voi olla mahdollisimman rypyssä mutta myöhempiä vaiheita varten kehoitan löytämään mahdollisimman sileän palasen. Trikookangas on vain eduksi. Tässä joudut käyttämään hetkisen koska jäät miettimään mihin ja mitä tarkoitusta varten olet kyseisen kankaan aikoinasi ostanut. Voit käyttää tähän vaiheeseen aikaa haluamasi määrän. Nyt seuraa päivän ensimmäinen paras hetki: toteat kankaan kivaksi ja näät sen yhtäkkiä PIPONA!

Vaihe 3. Levität kankaan lattialle ja leikkaat ronskisti sivusta siivun, ihan miten leveän haluat. Tässä välissä koolla ei ole mitään merkitystä. Pipoa voi onneksi käyttää ihan minkäkokoiseen päähän tahansa. Sen jälkeen käännä pitkät reunat vastakkain ja surauta sivu saumurilla kiinni. Yritä oikoa mahdollisia kankaan ryppyjä samalla.


Vaihe 4. Lyhennä putkilosi ronskisti saksilla haluamaasi mittaan. Tässä vaiheessa mitalla ei ole mitään väliä. Nykymuoti sallii onneksi pipon roikkumisen lapaluissa tai nökötyksen päälaella.


Vaihe 5. Etsi putkilollesi sopiva pää. Tämä tehtävä voi olla haastellinen jos pää vaihtoehtoja on useita. Mutta jos vaihtoehtoja ei ole ollenkaan, muistuttaisin tässä vaiheessa ystävällisesti (ennenkuin ryntäät kadulle pysäyttelemään ohikulkijoita tai säntäät naapurin ovelle pussittaaksesi hämmentyneen emännän tekeleeseesi) että sinullakin on pää.


Vaihe 6. Määritä pipolle mitta ja jälleen ronskisti saksilla leikkaat kummankin pään puoliympyrän muotoon. Nyt seuraakin jännittävä ja haastellinen vaihe! Ompele surutta toinen pää kiinni mutta ennenkuin ompelet toisen kehoitan miettimään miten saat kummatkin saumat piiloon pipon sisäpuolelle. Tarkoitushan on ommella korvaystävällinen kaksinkertainen pipo. Tuumintaan saat käyttää haluamasi määrän aikaa. Tai kysyä mieheltäsi niinkuin minäkin tein. ;D 


Vaihe 7. Seuraavaksi ommellaan pipon ulkoreunaan sauma estääksesi kappaleita liukumasta ärsyttävästi eroon toisistaan. Siihen millaista ommelta käytät reunaan voit käyttää aikaa runsaasti. Voit jopa nukkua yön yli. Minä löysin tälläisen kivan poljennon.


Vaihe 8. Yässä vaiheessa on syytä pitää kieli keskellä suuta ja mieli kirkkaana. Käytä runsaasti aikaa harkitessasi miten haluat kuvioida pipon. Tai kysy toiveita pipon päähenkilöltä. (Kehoitan kysymään käyttäjän mielipidettä mikäli haluat pipon päätyvän sisätiloista myös pihalle.) Koristelujen ompeluun voit käyttää rajattoman määrän aikaa. Suosittelen harkitsemaan myös kuvioiden reunaommelta sekä miettimään mitä muuta kivaa voisi koristukseksi keksiä. Suosittelen käymään läpi nauha- ja nappivarastosi.


Vaihe 9. Jos suunnittelun kukkanen ei kuki haluamallasi tavalla voit selata läpi tilkkuvarastosi ja käyttää ihan valmiiksi painettuja kauniita kuvoita.


Vaihe 10. Päivän paras hetki: VALMIS!



Vaihe 11. Ja koska puhkut onnistumisen iloa ja koet suurta mielihyvää käsintehdystä upeasta luomuksestasi, ompelet samoilla lämmöillä toisenkin pipon!


Tai vaikka sata. Pipokelit ovat vasta alkaneet!

Muistakaa suojata tärkein pääomanne!

(Jälkikirjoitus: Tekijä ei vastaa virheellisistä tai puuttellisista ohjeista, ei kankaiden puuttumisesta tai nappivalikoiman uupumisesta. Tekijä ei kehoita sijoittamaan rahallisesti tähän projektiin kovinkaan paljon vaan hyödyntämään taloudellisesti vanhoja paitoja yms. Tekijä antaa vapaat kädet muokata, muuttaa ja käyttää ohjetta. Tekijä ei vastaa kenenkään ompelukoneen tai saumurin ryppyilystä koska ei tule aina toimeen omiensakaan kanssa.) 

sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Second hand shopping



Tänä aamuna oli kuura laskeutunut. Lapset intoilivat "ritiriti"-maasta ja pihalle oli päästävä sängystä suoraan tökkimään kepillä jäätyneitä lätäköitä. Talvi saapuu hiljalleen. Itse odotan eniten sitä aamua kun herään ja sisään pilkistävä valo on aivan tietynväristä ja ulkona hiljaisuus on käsinkosketeltava. Kun ensilumi on satanut maahan.

Luonto uusiutuu hiljalleen, vuoden kiertokulku on armoton. Toiset pitävät tätä kautta rumana, minä näen paljon kaunista riisutuissa oksissa. Ja sitten, ensi keväänä silmujen puhjetessa ja luonnon uusiutuessa, meidänkin perheessä avautuu uusi silmu. Ja ajatus siitä säilyttää lämpimän tunteen sydämessäni näinä alkutalven kylminä päivinä. 



Luonnosta ja uusiutumisesta ja kiertokulusta mieleeni nousi keskustelu ystäväni kanssa. Tuskailimme rahan menoa, miten kalliilta kaikki tuntuu ja miten paljon kaikki maksaa. Iloitsimme kirpputoreista mutta kritisoimme myös joidenkin myjjien hurjia hintapyyntöjä. Kirpputoreillakin kannattaa kulkea silmät auki ja ajatukset kirkkaina ettei hätiköityjä päätöksiä sielläkään sortuisi tekemään. Halvalla ostaminen saattaa huumata pään ja säästämisen tavoite on muuttunutkin kulutusjuhlaksi.
Itse olen tehnyt hyviäkin löytöjä kirpputoreilta. En pidä sanonnasta "köyhän ei kannata halpaa ostaa" mutta joudun myöntämään laatu-hintasuhteen takuuden. Oma kohtainen kokemus on halpamyymälästä halvalla ostetusta uudesta toppapuvusta. Ostin samana talvena kirpputorilta käytetyn mutta laatumerkkiä olevan toppapuvun vain muutaman euron hintaerolla ns. kakkospuvuksi. Kaupasta ostettu puku meni ensimmmäisinä käyttökuukausina polvista rikki, vaikka käytettiinkin harvemmin sinä ns. parempana pukuna.. Kakkospuku kirpputorilta kesti koko talven ja sai vielä seuraavaksikin talveksi käyttäjän tutusta perheestä. 

Kirpputoreilta voi tehdä myös vekkuleita löytöjä. Tässä muutamia esimerkkejä:


Ihana hamonen. Luultavasti alushameeksi alunperin tarkoitettu mutta on sen verran napakkaa kangasta että olen käyttänyt sitä ihan näinkin. Tuunasin vähän vyötäröä ja lyhensin helmaa, pidän kovasti.


Näitä saappaita himoitsin jo aikoinani uutena kenkäkaupasta, mutta silloinen hinta sai jättämään ne kauppaan. Oi sitä riemua kun nämäkin löytyivät kirpputorilta, ihan muutamalla eurolla!


Romanttiinen puoleni ei antanut jättää tätä hiuspanta-ihanuutta ostamatta.


Ja prinsessa-hetkiin kruunu minun armolleni. Nolla euroa, kaupan päälle!

Kaikki nämä on ostettu eri aikaan ja eri tahoista mutta huomaattekos miten vekkulisti nämä sopivat toisiinsa ja voi pukea ylleen old fashion lady like-päivänä. Ja sellaisena päivänä herraseurakin pitää olla asusteisiin sopivaa eli


Kreivi Purppura. Ystävän kirppiskuormasta ilmaiseksi saatu.

Kirpputori ja kulutushyseria ajatuksen ajamana kävimme päivänä tässä taannoisena lasten kanssa kaupassa. Heillä oli omat rahapussit mukana joissa kussakin kilkutteli vain muutama kolikko. Kaupassa meni kauan mutta se oli opettavaista. Lapset huomasivat että kaikkea ei voi saada ja joutuivat miettimään ankarasti mihin kolikot riittivät. Olimme kaikki tyytyväisiä ostoksiimme ja lapset tuumailivat että kannattaa varmaan säästää enemmän saadakseen niitä kivoimpia leluja. Olin ylpeä itsestäni. Seuraavasta kaupasta tarttui mukaani ihan extempore, ilman hetkenkään mietintää, tuoksukynttilä. 6,90e. 
En ollut enää ylpeä itsestäni.

Mutta tästä olen: kävin maailman parhaassa ja ILMAISESSA askartelutarvikeliikkeessä ja toin kotiini monta koria tavaraa:


Se mitä näistä syntyy nähdään myöhemmin.

Kuulaita ja kirpeitä syksypäiviä!