Työmatkat taittuvat kesäisin pyörällä huristellen. Vauhdin viima huuhtoo oman pään ajatukset mennen tullen.
Talvisin kuljen jalan. Siinä on jo paljon enemmän aikaa mietiskellä kaikenlaisia asioita.
Tänään unohduin seuraamaan kolmen variksen ilakointia koivujen juuressa. Hirveällä säksätyksellä ne välillä lensivät toisiaan päin, välillä nokkivat yhteistuumin maanantimia ja lopuksi lehahtivat koivun oksille päivystämään muita jalankulkijoita. Melkoisia ystävyksiä, ajattelin ja siitä tulikin mieleeni...
...että melko riemunkirjava joukko minullakin on ystäviä, kavereita, tuttuja ja kylänmiehiä. Mutta kuinka rikas olen heidän erilaisuudestaan.
Yksi ystäväni asuu meren takana, hän on se joka huomaa jo jalkateräni asennosta missä mennään. Tietää minusta kaiken. Siis, aivan kaiken. Ja minä hänestä. Tunnesiteemme on vahva, kuin siskosten. Yhtä matkaa olemme kasvaneet naapuritalojen tyttöinä, kaikki koettu, kokeiltu ja kokeilematta jätetty. Häneen nojaan kuin kallioon ja samana kalliona toimin hänelle. Ikuisesti.
Eräs ystävistäni on hersyävän iloinen. Hänen seurassaan on kertakaikkisen riemastuttavaa. Aina on hauskaa kun yhteen tullaan. Hänen hersyävä naurunsa kuuluu ja tarttuu. Kaikki hänessä säteilee iloisuutta ja positiivisuutta. Silloinkin kun oma mieli on maassa.
Ja sitten on hän, jonka kanssa olemme pelottavan samanlaisia ajatusmaailmaltamme. Hämmennyn aina kuullessani omat ajatukseni hänen suustaan. Se on jotenkin...kiehtovaa. Miten joku voi ajatella niin samalla tavalla. Se on jopa hivenen karmivaakin, oman mielen peilikuvansa tavatessa.
Ja entä hän.Välillä hiljaisempia yhteydenaaltoja mutta loppu lopulta, aina valmiina auttamaan jos vain suinkin mahdollista. Ja kuulunut meihin jo kauan. Hän on riemastuttavan täynnä elämänsykettä. Suoraselkäinen totuuden torvi täynnä sydämmellistä hyvyyttä.Varsinainen onnenkantamoinen ystävänä. Tämä lady luck sai näköisensä tossut.
Minusta on ihanaa antaa ystävilleni pieniä itsetekemiäni lahjoja silloin tällöin. Jouluna varsinkin mutta tuntuu hyvältä kiittää ystävyydestä pienellä eleellä ihan tavallisena arkipäivänä. Ilman mitään pyyntöjä ja vaatimuksia. Itse ainakin ilahdun siitä aina kuten...
Kiitos näistä kertakaikkisen ihanista villasukista ystävälleni! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti