Onkohan kenenkään muun tunnetila-takki tyhjä näin juhlapyhien jälkeen? Miten elämä voi jatkua minusta vuoden ihanimman juhlan, joulun jälkeen, kun on useampi päivä pojotettu hartaina vedet silmissä tunnelmoiden ja viettäen joulua oikeaopillisesti vanhojen perinteiden mukaan. Vaikka hampaat irvessä, kun se rauha maassa ja perheen kesken on ainakin sen kerran vuodessa.
Miten voi korvata vuoden iloisimman ja värikylläisimmän illan kun vuosi vaihtuu? Mikä korvaa sen puhtaalta pöydältä aloittamisen fiiliksen, kun hivenen pääkipeisenä kuunnellaan totisina presidentin uuden vuoden puhetta? Miten käynee taas vuoden mittaan kaikkien hyvien lupausten?
Lupasinko laihduttaa? Sehän on selvä!
Aloittaa terveellisen ruokavalion? Ihan varmasti!
Olla parempi ihminen? No johan nyt toki!
Ainoa lupaus, jonka aion itselleni antaa on: pyrkiä elämään onnellisesti.
Joulukoristeita varastoon pakatessani, hoksasin ilokseni sen pimeimpään nurkkaan unohtuneen vanhan ystäväni; neulekoneen!
Oi, miten monenlaista monenmoista neuletta sillä on surruutettukaan! Päättäväisesti aion tulevana kesänä viritellä sen huvimajaan, koska päätalossa ei ole sijaa moiselle kompleksille. Ensi jouluna sitten kaikki saa villapaidan. HAH! No, sitä en todellakaan lupaa.
Neulekoneen innoittamana aloin penkoa muitakin aarrevarastoni laatikoita ja kas! Tälläisetkin tekeleet oli haudattu sinne laatikon uumeniin.
Nyt nämä epäkelvanneet villapaidat tulevat ekologisen ideoinnin innoittamana UUSIOKÄYTTÖÖN. Purkamaan en kyllä ala joten mitähän näistä sitten tekisi...?
Mitä niistä sitten syntyneekin, tekeminen ja lopputulos tehköön minut uuden vuoden lupaukseni mukaisesti ONNELLISEKSI.
Ihanaa, innoittavaa ja idearikasta vuoden jatkoa!
Hienoja kuvia =)
VastaaPoista